Lohjan kouluverkosta puheenollen….

Olemmeko puhuneet Lohjan kouluverkosta jo tarpeeksemme – olemmeko jo kyllääntyneet tähän pohdintaan ?

Kaikki nähtävästi tajuamme mistä on kyse. Lohjan kaupungin alueella sijaitsevista koulutaloista – yksiköistä – kaiketi ?

Niin, onhan meillä näitä koulutaloja ja lisää pukkaa päälle, eikö ? Mutta kaiken keskellä tulisi nostaa jalustalle koulua käyvien

lasten tarpeet, mutta ei myöskään unohtaa kotien odotuksia . Joten, jokaisen koulun tulee olla lapselle hyvä koulu, eikö ?

Niiden lasten vanhemmat joiden jälkikasvu on edelleen koulutiellä ovat aikuisväestöstä juuri niitä joita kouluverkon

kehittely – suuntaukset puhuttavat. Mutta myös vaari – ja mummusektori elää osin hyvin lähellä koulunkäynnin arkea, vaikkapa

”vaaritaksi ” roolissa tai mummulan tuomissa palveluissa ennen – jälkeen koulupäivän.

Hyvään kouluun ei liity ainoastaan koulujen sisäilman taso – puhtaus, jotka kuitenkin ovat osoittautuneet meillä Lohjallakin

ongelmalliseksi alueeksi. Koulun sisäilmaongelmat lähtevät liikkeelle monista laiminlyönneistä, mutta myös muutoksista

koulun rakenteisiin. Koulutilojen laajentamisen myötä saattaakin tulla vuoden parin sisällä hajuhaitat – pahemmat sellaiset.

Pidemmässä juoksussa on havaittavissa myös koulujen rakennuspaikoiksi valittujen tonttien salaojituksen puutteet, seisovan

veden alueille rakennettaessa tulee näihin asioihin erityisesti kiinnittää huomio.

Koulujen sisäilmanlaadun ongelmiin jouduttuamme alkaa usein uusien tilojen valmistelut – väliaikaiset tilaratkaisut sekä

uusien koulutalojen suunnittelu. Niinpä koululaisia siirretään kaupungin sisällä sen maantieteellisestä laidasta toiseen.

Näin koulumatkat kaupunkiasukkaallekin muodostuvat varsinkin alakoulua käyville melko pitkäksi. Positiivisena

näissä joskus kylläkin väliaikaisissa ratkaisuissa voidaan nähdä liikuntaan liittyvän näkökulman, hyvä niin.

Muodollisesti epäpätevänä ( 120 ov.) luokanopettajana olen saanut tuntuvan näkemyksen ensinnä itse työtehtävistä

opettajapersoonan muodossa, mutta myös erisuuruisten kouluyksiköiden toimivuudesta peruskoulun oppilaille.

Vuosien 1988 – 2007  toimin peruskoulun kaikilla luokka – asteilla erikokoisissa kouluyksiköissä joten tuntumaa – näkökulmaa

voin kokea saaneeni: Mäntynummen, Toivonkadun, Harjun, Lehmijärven, Virkkalan Ristin, Nummenkylän, Lohjansaaren,

Hiiden ja Metsolan koulutalojen elämästä – ilmapiiristä. Mainitsemieni Lohjan koulujen lisäksi pääsin ymmärtämään ” varsinaisten ”

kyläkoulujen arkea Karjalohjan sekä silloisen Nummi – Pusulan  Tavolassa  ja Pusulan kirkolla sijainneista kouluista.

Myös Vihdin Siippoon koulu tuli koettua. Miksi tässä nyt kelaan nämä koulutalot sinulle – itsellenikin ? Haluan tällä tuoda

ymmärrystä siihen keskusteluun jota edelleen käydään mielekkään sopivasta kouluyksiköstä, tai luokan suuruudesta.

Työkokemukseni, jonka keskiössä nyt pidän koululaisen osoittaa minulle pienen kouluyksikön sopivuutta lapselle mielekkäänä.

Kun koulukeskusteluissa tuodaan esille opetusvälineiden – tilojen tasoja, joissa sivutaan myös lapselle annettavan opetuksen

tasoa minua lähes hirvittää tasoajattelun tempo ja suoraviivaisuus tulkinnassa. En väitä kuitenkaan että meidän tulee palata

yksinkertaiseen välinetasoon – tai vaatimattomuuteen opetustilojen suhteen, mutta näissä arviointitsunameissa saattaa

unohtua tietyt lähes lainalaisuudet.

Hyvä koulu lapselle, se on jotakin paljon enemmän kuin ” sopivat pinnat ”, opetukseen saadut laitteet näppäimistöineen – jne.

Ensimmäisestä  – kolmanteen kouluvuoteen lapsen elämään – sen tulevaisuuteen vaikuttaa merkittävästi opettajapersoona.

Olemmeko unohtamassa tämän merkityksen vaikutukset yksilön elämään koko elinkaaren ajalle ?

Neljännestä eteenpäin – myös jatko – opiskeluun – ammatinvalintaan liittyy merkittävällä tavalla ne persoonat – aikuismallit

joiden keskellä lapsuuden – nuoruuden vuodet etenevät.

Lohjalla olemme mielenkiintoisessa koulutilojen järjestelyssä. Vanhoja koulutaloja ajetaan alas, seisovat osin jo tyhjilläänkin.

Väliaikaisia elementtisellaisia on pystytetty, kenties nähdään vielä lisääkin. Arkkitehtien piirustuslaudoilla etenevät

uusien suunnitelmat, osin jo edenneet työstövaiheeseen asti, eli valmistakin jo katsellaan.

Muuten nyt tulee tiukka ajatuskulma, olemmeko suunnittelemassa – onko jo valmistakin syntynyt suurkoulun tulemiselle

keskelle ” kylää ” ? Jos samaan taloon sijoitetaan ”kaikki mahdollinen ” mikä suunnitelmien aivoryppäissä pyörii niin

onko hyvä näin ? Ja onko samalla toteutumassa oppilaiden siirtymää rajustikin kaupungin laidasta toiseen – sinne aiottuun

kouluun ? Näihin kaikkiin vivahdetekijöihin tulisi ajoissa ottaa näkökulmaa. Huomautan jälleen, kyse on lapsen siirtämisestä-

sijoittamisesta, tapahtuuko se suuntaan ” hyvä koulu ” ?

Lohjan – koko talousalueemme kehitys – vetovoimatekijä on nyt tässä pohdinnassamme läsnä.

Oletammeko Lohjan kehittyvän suuntaan joka on tasoa ” vetovoimainen ” ? Saavuttaaksemme Läntisen Uudenmaan keskuksen

aseman koko laajuudessaan meidän tulee huomioida ja huolellisesti muuttohalukkuuden syy – suhde ilmiöt.

Lohjalle muuttaa nuoripari – lapsiperhe, kyllä tai ei. Koulujen, pienten tai suurten sijoittaminen kartalla oikeaan paikkaan

on oleellinen tekijä tulolle. Mutta, potentiaalista muuttovirtaa edustaa myös ikääntyneempi väestö esimerkiksi ne isovanhemmat

jotka ovat kenties jo eläköitymisvaiheessa ja seuraavat ”nuortaparia ” kuultuaan miten hyvään kaupunkiin ovatkaan tiensä

löytäneet.  Houkutuskymppinä huomataan kouluasioiden oikeat valinnat.

Lopuksi yhteenvetona totean ”omahyväisyydellä ” lohjalaisena, lohjalaisia lapsiperheitä tulee palvella ykköstasolla.

Tämä omille suunnatun ykköstason palvelun ” haistavat ” kaikki tänne aikovat – ja tulevat sitä kokemaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

67 − = 57