Länsirannan siirtokunnat ja Jordania

Välimeren itäinen ranta on osoittautunut kansainvälispoliittisesti tulenaraksi alueeksi.

Ottomaanien Imperiumin romahdettua ryhtyivät Iso – Britannia ja Ranska hallinnoimaan alueen eri osia.

Näistä alueista muodostettiin myöhemmin nykyisin tuntemiamme valtioita.

Katsomme kuitenkin nyt otsikkomme maantieteellistä aluetta tarkemmin.

Kansainliitto hyväksyi San Remon kokouksessa 24.4.1920 hajaannuksessa eläville juutalaisille kansalliseksi

kodiksi alueen joka käsittää nykyisen Israelin ja Jordanian.

Churchillin ns. Valkoisen kirjan mukaisesti ( v. 1922 ) alueesta erotettiin n. 77  %:a juutalaisille luvatusta

kansallisesta kodista Trans – Jordaniaksi muodostettavaan valtioon, kuitenkin mandaattihallinto säilyi edelleen

Iso – Britannialla. Itsenäisyys Jordania nimisenä v. 1946. Jordania liitti Länsirannan valtioonsa v. 1950 vastoin

YK :n toimesta sille tunnustettuja rajoja. Se oli siis Länsi – rannan ja Itä – Jerusalemin osalta laiton miehittäjä.

Jordania ei myöskään esittänyt mitään vaatimuksia Itä – Jerusalemin ja Länsirannan osalta tehdessään rauhan

Israelin kanssa v. 1994. On hyvä huomioida Jordanian käyttäytyminen, koska se ei tuosta mainitusta syystä

johtuen tuonut rajahakemuksiaan milloinkaan YK :n käsiteltäväksi.

Länsiranta ei ole milloinkaan kuulunut Jordanialle niillä perusteilla joilla tuolloin ja nykyäänkin valtioiden

rajat tunnustetaan.

Jordanian kuningas Hussein totesi Jom – Kippurin sodan jälkeen tosiasiana sen että Jordania on yhtä kuin

Palestiina ja Palestiina on yhtä – kuin Jordania. Noin 70 % :a jordanialaisista on palestiinalaisia ja heidän jälkeläisiään.

Kun me nyt katsomme näitä mahdottomuuden asetelmia rajojen oikeista asetelmista, sen tuomista jatkuvista

levottomuuksista on syytä nostaa edelleen esille YK:n päätöslauselmat, mutta miksi mikään ei onnistu ?

Vuoden 1967 Kuuden päivän sodan tietämissä YK:n aselevon astuttua voimaan, Israel tarjosi Arabimaille

rauhaa. Pääministeri Lewi Eshkol ilmoitti Israelin olevan valmis vetäytymään kaikilta valloittamiltaan alueilta

jos Arabimaat sopivat rauhasta. Kesäkuussa 1967 sen hallitus tarjosi koko Länsirantaa Jordanialle takaisin vastineeksi

rauhasta ja Israelin valtiollisesta tunnustamisesta. Vastaus oli kielteinen kaikilta sotaan osallisilta arabimailta.

Arabiliitto Khartumin kokouksessaan 1.9.1967 antoi yhteisen päätöslauselman Israelille, YK: lle sekä kansainväliselle

medialle. Ei milloinkaan rauhaa Israelin kanssa. Ei milloinkaan Israelin tunnustamista. Ei milloinkaan neuvotteluja

Israelin kanssa. Olemme lähes kaiken tämän eläneet globaalisti. Länsirannan alueella nykyisin asuvat palestiinalais-

jordanialaiset yllättävät näin politiikkaa seuraavat yksilöt.

Vuodesta 1949 vuoteen 1967 saakka silloiset Länsirantaa asuttaneet palestiinalais – jordanialaiset eivät esittäneet

Jordanialle vaatimuksia itsenäisestä Palestiinasta ja Itä – Jerusalemista sen pääkaupunkina, vaan olivat v.1964

muodostetun PLO : n puitteissa osallisina v.1967 sotaan tarkoituksena hävittää Israel kartalta, siis heidän

mukaan Palestiinasta.

Miksi ja edelleen kansainväliset yhteisöt eivät edes halua ymmärtää asiaa siitä näkökulmasta että palestiinalaisten

taholta ei ole olemassa valtiota Israel, on vain Palestiina jota miehitetään.

Yhdysvaltain korkean poliittisen päätöksenteon viimeisimmät siirrot yllättivät meidät juuri ennen sen kalkkiviivoja.

YK: n turvallisuusneuvoston äänestys osoitti Yhdysvaltain demokraattijohtoisen hallituksen joutuneen kauas tässä

esille tuodusta todellisuudesta. Äänestyksestä pidättäytyminen osoittaa haluttomuutta ymmärtää tosiasioita, jotka tässä

tapauksessa koskevat Israelin oikeutta toteuttaa rakennusprojekteja omalla maaperällään, joka voidaan edelleen

osoittaa kansainvälisin sopimuksin.

Donald Trumpin hallinnon viesti Israelin pääministeri Benjamin Netanjahulle on ollut selkeän rohkaiseva, sekä

selkeää näkökykyä omaava. Käytännössä siirtokuntien rakentaminen johtuu siitä mittavasta maahanmuuttotulvasta

joka Israeliin kohdistuu vuosittain. Muuton syytkin ovat kansainvälisesti ajatellen meidän tiedossamme, eri maissa

harjoitettu juutalaisten syrjintä ja arveluttavat elämisen mahdollisuudet.

Toivoa sopii että Yhdysvaltain uuden hallinnon ratkaisu suhtautumisessaan  alueen ainoan demokratian

Israelin tukemiselle, luotsaa muitakin tahoja palamaan jo tehdyn kahden valtion ratkaisun linjalle.

Päätöslauselmien- sopimusten pohjalta syntyneet : Israel juutalaiselle kansalle, sekä Jordania palestiinalaiselle kansalle.

Alueelle saadaan vakaa asetelma kun Israelin olemassaolon järkevyyden tunnistavat arabimaat voivat yhteistuumin

toimia alueen varsinaista uhkaa  terrorismia vastaan.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

71 + = 77